You are currently viewing Itävalta | 7 parasta syytä asua ja työskennellä

Itävalta | 7 parasta syytä asua ja työskennellä

Itävalta ei ollut meille entuudestaan kovinkaan tuttu maa. Tirolista tiesin Uuno Turhapuron laulun “jodlaavasta matikkakoirasta”. Tiesin kauniit maisemat sekä perinnetalot auton ikkunan läpi nähneenä Saksasta Italiaan matkatessani. Toki olin nähnyt myös nahkahousuja ja “Heidi -mekkoja” sekä kuullut vaskitorvimusiikkia ja maistanut litran kolpakosta vaahdon alta piilottelevaa olutta. Kuvani Tirolista oli vahvasti Baijerin värittämä. 

Miksi juuri Itävalta ja siellä Tiroli? Muutama vuosi sitten etsimme vaimoni kanssa aurinkoisempaa paikkaamme Euroopassa. Kävimme monissa Euroopan maissa “makustelemassa” tuntojamme. Joidenkin reissujemme jälkeen johdatus vei vaimoni tutustumaan Etelä-Tiroliin, Pohjois-Italiaan. Siellä, Bolzanon tunnelmissa palat alkoivat loksahdella kohdalleen. Pian sen jälkeen ovi avautuikin Tiroliin, Itävallan puolelle tosin. Tiroli oli tarkoitettu meille uudeksi kodiksi. 

Tämä kirjoitus perustuu minun henkilökohtaisiin kokemuksiini ja mielipiteisiini. Niitä ei pidä yleistää. Monet asiat ovat sidoksissa toisiinsa ja mikä pätee toisaalla ei välttämättä toimi enää toisenlaisissa olosuhteissa. Paikat ja ihmiset ovat kaikki erilaisia. Suhtaudumme muutoksiin erilailla, kun toinen ahdistuu muutoksista niin toinen herää eloon. Itse pidän pääsääntöisesti muutoksista, mutta sitäkään ei pidä yleistää. Kirjoitan tämän antaakseni yhden ihmisen kokemuksen lukijalle mikäli hän miettii maan tai maiseman vaihdosta. 

Tässä mielestäni 7 parasta syytä asua ja työskennellä ulkomailla, Itävallassa

1. Muutosten kautta elämään löytyy uutta energiaa

Asumalla ja työskentelemällä ulkomailla tai muuten suuresti aikaisemmasta ympäristöstä poikkeavassa paikassa on mahdollisuus löytää paljon uutta arkipäivään. Uusi uudistaa, uusi raikastaa. Lähes kaikki muuttuu vaikka muuttaakin vain Euroopan sisällä. Jollekin muutos saattaa olla riittävä vaikka muuttaakin vain Suomen sisällä. Muutos ja uudistunut arki uusine tavoitteineen antavat uutta motivaatiota. Motivaatio synnyttää liikettä ja liike vapauttaa energiaa uudelle tekemisen tasolle.

On hieman hassua ajatella muutosten ja uuden aloittamisesta johtuvien ponnistelujen tuovan energiaa. Luulisi sen vain vievän sitä. Asia ei ole noin suora ja yksinkertainen. Minulla on ollut elämässäni vaiheita, jolloin olen hautautunut työden jälkeen sohvalle tuijottaen tyhjänä joko televisiota tai selaten internetiä ilman päämäärää. Minulla ei ole ollut energiaa tehdä mitään muuta. En ole ollut masentunut, mutta minulta on puuttunut motivaatio ja liikkeen tuoma energisyys. Voisi kai sanoa, että olin laiskistunut. 

Muutosten synnyttämien motivaatioiden kautta olen vääntäytynyt tekemään asioita. Jälkeenpäin olen huomannut kuinka energinen olen ja sohva on jäänyt kauas historiaan. Asunnon ulko-ovikin on käynyt niin tiheään, jotta olen harkinnut huoltomiehen palkkaamista jatkuvaan saranoiden öljyämiseen. 

Kannustan kaikkia vähänkin arkirutiiniensa ravistelemista miettivää tekemään kunnon pöyhinnän. Mitä enemmän meille kertyy ikää sen tärkeämmäksi mielestäni ympäristön ja asioiden muutos tulee. Saattaa olla, että olemme tehneet samaa työtä jo kaksi vuosikymmentä. Asuneet vähintään yhtä kauan samassa paikassa. Olemme rutinoituneet samoihin kaavoihin. Olemme “leipiintyneet”. Mistä löydämme uutta virtaa ja motivaatiota toistamalla samaa vanhaa kaavaa? Käperrymmekö vain sohvalle totaalisen väsyneinä työpäivän jälkeen ja annamme elämän virrata ohi? Olemmeko valmiit tekemään tätä samaa vielä seuraavat kaksikymmentä vuotta?

Alussa uuteen arkeen asettuminen ja kaiken opettelu toki viekin energiaa. Niinkin pieni asia kuin “mistä hankkia edullisesti työkaluja” ei ole itsestäänselvyys. Ei täällä ole Motonettiä! Tai kaupassa ihmetellessä minuuttitolkulla hyllyyn tuijottaen, jotta “onko tämä nyt pyykinpesu- vai huuhteluainetta”. Google kääntäjä auttaa jälleen kerran, mutta aikaa ja energiaa kuluu. 

Kaikki on aloitettava alusta, huonekalut ostettava, pankkitilit avattava, vakuutukset hommattava, kaupat on löydettävä, parturit jne. Parturia en tosin ole vieläkään löytänyt päälaella rehottavasta leijonanharjaksesta päätellen.

Itävalta on siitä hyvä, että täällä asioiden selvittely onnistuu riittävällä tasolla myös englanniksi.

Sitten on vielä joidenkin viimeisten asioiden lopetustoimia vanhaan maahan. Onneksi Suomeen voi melkein kaikki hoitaa netin ja puhelimen kautta.

Kiipeilijähahmot seinällä Brunico
Energiaa kuluu alkuun ennenkuin olet katolla

2. Olet kuin lomalla töissä

Kehotan miettimään ja tunnustelemaan tarkoin mihin haluat nykyisen paikkasi vaihtaa. Pelkkä vaihdos ei tuo positiivista muutosta. Aina asiat voi vaihtaa myös huonompaan ja sitähän ei kannata tehdä. 

Kerää tietoa ja matkusta uuteen paikkaan lomalle mikäli mahdollista. Paikka on sitä oikeampi mitä paremmalta sinusta sisälläsi tuntuu. Älä tee kaikkia päätöksiä faktoihin perustuen vaan kuuntele myös sisäistä ääntäsi, intuitiotasi. Se on vaikeaa, tiedän kyllä. Muistakaa miehet yleistys, naisilla on parempi intuitio.

Olet kuin pitkällä lomalla asuessasi ja töitä tehdessäsi sinun näköisessä paikassa, jossa tunnet viihtyväsi. Siellä voit lomailla ja käydä välillä töissä. 

Tällaisessa paikassa on jokainen viikonloppu kuin viikonloppuloma. Töiden jälkeiset iltapäivät voit kuluttaa minilomia viettäen. Paikat ja kultuuri ovat uusia, ihan kuten “oikealla” lomalla. Et varmasti käperry energiattomana sohvalle ilman minkäänlaista motivaatiota aloittaa yhtään mitään. Löydät takuulla itsestäsi uutta energiaa!

Kuka meistä ei haluaisi olla pitkällä lomalla? Monen meistä vaan on tehtävä töitä elääksemme. Voimme kuitenkin tehdä työn “lomailupaikassamme” ja siten mahdollistaa pitkän loman arjen keskellä. 

Stuibenfall Ötztall Itävalta
Paikan vaihdos ja muutos vaatii rohkeutta
Itävalta on ilahduttanut meitä nyt noin 2,5 vuotta. Vieläkin sanon, jotta “olemme kuin lomalla töissä”!

3. Syvällisempi tutustuminen toiseen kulttuuriin

Hause Steht Kopf Vomp Itävalta
Uudessa kulttuurissa voi asiat tuntua olevan ylösalaisin

Lomalla harvemmin pääsee tutustumaan syvällisesti toiseen kulttuuriin. Eläessäsi arkea toisessa maassa olet siellä arkipäivässä kaikkine byrokratioineen. Toisinaan tuntuu, että jotkut asiat ovat uudessa kulttuurissa, uudessa ympäristössä, ylösalaisin. Se on kuitenkin se “suola”. Voit opetella asiat olemaan oikein päin. Vanhassa maassakin oli ylösalaisin -asioita yhtä lailla kuin oikeinpäinkin seisovia. Kaikissa maissa ja kulttuureissa löytyy hyviä ja huonoja asioita. On huomioitava myös yksilöllisyytemme. Toinen tykkää katollaan seisovasta talosta ja toinen ei. Mikäli emme voi kääntää sitä niin voimme opetella hyväksymään sen seisovan katollaan. 

On mielenkiintoista oppia uusia ajattelumalleja uudesta kulttuurista. Sopeutumaan ja hyväksymään erilaisuutta. Me olemme erilaisia, ihan jokainen. Jokaisessa maassa on oma ihmisiin ja heidän rakentamaan yhteiskuntamalliin sekä käytöstapoihin vaikuttava energiansa. Lähtemällä alkuperäisestä ympäristöstäsi näet asiat laajemmin ja huomaat olevasi erilainen. Et ehkä paras, mutta et heikoinkaan maailmassa. Eikä se salmiakki sittenkään ollut sitä parasta karkkia. 

4. Kasvaminen ja muuttuminen ihmisenä on helpompaa ja vapaampaa

Uudesta ympäristöstä on luonnollisesti hyvä imeä itseensä vanhaa paikkaa paremmat asiat. Pieni esimerkki Itävallasta. Täällä tervehditään toisia, tuntemattomiakin, iloisesti hymyillen. Olit sitten patikkapolulla tai kotikadulla niin vastaatulijat tervehtivät hymyillen. Työpaikalle mentäessä ihmiset toivottavat hyvää huomenta, monet jopa nimelläsi. Minua toisinaan hävettää huono nimimuistini. Täällä “hyvää huomenta” -toivotus ei jää yhteen kertaan. Mikäli sama henkilö tulee useammin vastaan, niin hän saa toivotuksen uudelleen. Tästä olen muutaman suomalaisen kaverini kanssa naureskellut. Suomessa laskemme tarkasti kenelle olemme hyvät huomenet sanoneet. Varomme visusti sanomasta sitä toista kertaa samalle henkilölle. Onhan se noloa toistella samaa asiaa monta kertaa, vai kuinka? Ei ollenkaan, se on oikein virkistävää, kun ei tarvitse puntaroida kenelle on huomenet toivotettu ja kenelle ei. Tämä uusi tapa on helppo omaksua ja se antaa myös itselle hyvää mieltä.  

Uudessa paikassa ei myöskään ole omien vanhojen tapojen rasitteita tai rajoitteita muutoksille. Voit aloittaa uudet tavat puhtaalta pöydältä. Yhtenä omakohtaisena esimerkkinä mainittakoon oluen juonti. Muuttaessamme Itävaltaan join viimeisen olueni laivalla matkalla Turusta Tukholmaan. Tai oikeammin se jäi puoleen väliin. Siinä kohtaa tuli olutsammioni täyteen. Saavuttuani uuteen yhteisöön tulin porukkaan henkilönä, joka ei juo olutta. Sitä ei kovinkaan paljoa ihmetelty. Mikäli olisin lopettanut jo Suomessa vanhoissa porukoissa, niin varmasti joku olisi vielä tyrkyttänyt “ota nyt vaan, mikä nyt on, olethan ennenkin ottanut”. Pääsin tästä tavasta ja jostakin muustakin enempiä selittelemättä saaden uusia asioita tilalle. 

Uudessa paikassa olemme vanhoista tavoistamme vapaita. Meille ei itseasiassa ole kuin uusia tapoja. Uudessa ympäristössä meillä ei ole vielä tapahistoriaa.

Misurina, Italy
Voit peilata tapojasi ja valita vapaammin uuden kokonaisuuden parhaista tavoista

5. Itävalta on hyvä sekoitus järjestelmällisyyttä ja rentoutta

Koen ainakin Tirolin olevan hyvä sekoitus saksalaista järjestelmällisyyttä ja italialaista rennompaa elämänasennetta. Ainakin tämä Innsbruckin ympäristön Tiroli, joka on näiden maiden välissä. Kotoa kumpaankin ajaa alle tunnissa. Täällä ollaan järjestelmällisiä ja asiat hoidetaan sovitulla lailla, mutta laput eivät ole liian tiukasti silmillä. Ihmiset ovat välittömiä, ystävällisiä ja auttavaisia. Vieraidenkin ihmisten kanssa on helppo jutustella. Saksalaisuus tuo asioiden “konemaista” hoitumista ja italialaisuus hieman pehmentää kovia arvoja. 

Rakennukset, pihat ja ympäristö pidetään kunnossa. Se kertoo ihmisten mentaliteetistä. Asioiden halutaan olevan järjestyksessä ja ne myös pidetään niin. 

Tirolin sekoitus sopii hyvin meille. Vaimoni on Brasiliasta ja italialainen kulttuuri on lähempänä hänen omaansa. Minun suomalaista taustaani vastaan puolestaan saksalainen mentaliteetti istuu hyvin. Olemme vaimoni kanssa yhdessä kuin Itävalta. 

Julia statue, Verona
Rakkaus ja rauha "Italian" ja "Saksan" välissä

6. Itävalta on Euroopan sydämessä

Keskeinen paikka Euroopassa mahdollistaa pidentyneen “lomalla töissä” -tunteen. Tunnin tai kahden ajomatkan päässä on monenlaista maisemaa ja nähtävää. Löytyy Euroopan (lisätietolinkki) ja Tirolin (lisätietolinkki) korkeimpia putouksia ja monia muita luontokohteita. Tästä linkistä pääset postaukseeni yhdestä voimaannuttavasta luontokohteesta.

Löytyy vuoria tai sitten tasaisempaa, mitä milloinkin haluaa. Voi ajaa suhauttaa Garmisch-Partenkirchenin kuvan kauniiseen Baijerilaiskaupunkiin. Se on kirjaimellisesti maalauksellinen sillä monissa taloissa on upeita koristemaalauksia. Mikäli haluat yhteen Euroopan suurista, niin Müncheniin ajat reilussa tunnissa. Mitä sieltä ei löydy niin sitä ei tarvitse. 

Viikonloppulomilla kerkeää jo melko monenlaisiin paikkohin!

Upeita seinämaalauksia Garmisch-Partenkirchenissä
Innsbruckin kupeesta on lyhyt moneen upeaan paikkaan

7. Auringon valoa ja pitkää kesää

Luonnollisesti eteläisemmällä sijainnilla saavutat pidemmän ja lämpimämmän kesäkauden. Itävaltaan tulee talvi, mutta ei niin pimeää ja kylmää kuin Suomeen. Euroopasta löytyy leudommankin talven paikkoja, mutta vastapainona saattaa olla liian kuumat kesäkuukaudet.

Kesällä täällä on mukavat 20-30C:n lämpötilat, joskus alle ja toisinaan yli tuon lämpötilahaarukan. Ajoittaiset iltapäiväsateet pitävät luonnon vihreänä ja kukoistavana. Kesäkausi itsessään on vaihtelevasti noin 2-3kk pidempi kuin eteläisessä Suomessa. Kevään ja syksyn lämpötilat hellivät täällä kulkijaa.

Talvet ovat leutoja Inn- joen laaksossa. Yleensä plussan puolella välillä 0-10C. Korkeus merenpinnasta on luokkaa 500m. Luntakin tulee, mutta yleensä maltillisesti ja toisinaan sitä ei ole ollenkaan. Mikäli haluaa piehtaroida runsaammassa lumessa niin silloin tarvitsee mennä vain vähän ylemmäksi vuorille. Talvellakin paistaa aurinko! Auringon lämmön voi tuntea kasvoillaan keskitalvellakin. Suomessa saatamme nähdä auringon, mutta varmuudella emme sitä tunne. 

Itävallassa tarvitsemme oikeasti aurinkolaseja. Auringonvaloa on merkittävästi enemmän verrattaessa kummankin maan aurinkoista päivää. Pienenä lisätietona kerrottakoon, jotta tänne muuton jälkeen en ole enää tarvinnut silmälaseja! 

Yllä kerrotut lämpötilat eivät ole tilastoista vaan ihan omasta “mutu -muistista”. 

Toisinaan talvi näyttää laaksossa tältä. Kuva otettu 2.1.2020
Kun lunta tulee niin sitten sitä tulee. Yhden yön aikana paljaalle parvekkeelle satanut määrä

Mikäli et ole talviurheiluihminen niin talvikaudellakaan ei tarvitse jäädä sohvalle juurtumaan. Voit käydä esimerkiksi lukuisilla joulumarkkinoilla, joita on täällä vaikka millä mitalla. Monella niistä on hieman oma tyylinsä. Tässä on linkki kirjoitukseeni vuonna 2019  käymistäni joulumarkkinoista. Laita muistiin, joulu tulee pian!

Siviilielämä heijastuu työelemään

Annoin tässä kirjoituksessa enemmän olosuhdesyitä asumiseen ja työskentelyyn Itävallassa tai ylipäätään uudessa ympäristössä kuin itse työeläämään liittyviä syitä. Löydät enemmän työelämään liittyvää pohdintaa toisesta blogipostauksestani, johon menet tästä linkistä. Sama postaus löytyy myös LindedIn profiilistani, johon pääset tästä linkistä.

Olen sitä mieltä, että kaikki nämä 7 kohtaa vaikuttavat tekemisemme tasoon myös työpaikalla sekä omaan työmotivaatioomme. Hyvinvointimme siviilielämässämme vaikuttaa myös työelämään. Meillähän on loppukädessä vain yksi elämä. Siviilielämän ollessa energisoivaa, motivoivaa ja palauttavaa jaksat huomattavasti paremmin myös töissä.

Lopuksi

Kannustan sinua muutokseen. Mikäli toiseen maahan muutto tuntuu liian radikaalilta niin muuta nykyisessä asuinmaassasi uuteen paikkaan. Mikäli muutto ylipäänsä on liian suuri muutos niin muuta vähintään osaa arkirutiineistasi. Uudet tavat ja asiat uudistavat arkipäivääsi. Saat siten energiaa ja uutta puhtia elämääsi!

Anna elämän virran tuoda uutta ja viedä vanhaa. Älä anna sen virrata ohi!

FinInTirol

Elän vaimoni kanssa Itävallan Tirolissa ja kirjoitan täältä käsin blogia finintirol.fi. Kirjoitan luonto- ja kaupunkimatkailusta, ajankohtaisuuksista ja kaikesta positiivisesta. Facebookista löytyy lyhyempää tarinaa ja Instagramista kuvia. Tartu Hetkeen Tartu Tarinaan!

This Post Has 10 Comments

  1. jowi

    Todella koukuttava teksti, päädyin lukemaan muutaman lisälinkinkin tekstin. Ymmärrän täysin tuon että voit muuttaa “uutena” itsenäsi. Sama kävi itselle muuttaessa Tampereelta missä oli vähän juopon maine, Kauhajoelle kun halusin lopettaa alkoholin. Olin jo valmiiksi se kuka ei juo – joten oletuksia tai taivutteluita ei tapahtunut =) Itävalta vaikuttaa upealta paikalta ja onkin bucket listillä koronan jälkeen.

    1. FinInTirol

      Kiitos kommentistasi! Uudistuminen vaatii uutta:) Itävalta on kauttaaltaan kaunis maa. Ollaan kierrelty siellä täällä ja aina on ihasteltu. Suosittelen matkailemaan täällä kunhan vain tulee matka ajankohtaiseksi.

  2. Laura

    Mielenkiinto kyllä heräsi Itävaltaa kohtaan. En ole koskaan käynny.

    1. FinInTirol

      Kiitos kommentistasi! Tässä on linkki youtube -videoon, jossa Itävallan alueita näytetään jaksoissa. Siitä saa aavistuksen millaista täällä on ja missäkin päin. Video on saksankielinen, mutta visuaalinen puolihan tuossa on varmasti tärkeämpi. Tässsä ensihätään virtuaalimatka Itävaltaan:)
      https://www.youtube.com/watch?v=gPYAcII7AjI

    1. FinInTirol

      Kiitos paljon sydäntä lämmittävistä sanoistasi:)

  3. Anne

    Mielenkiintoinen teksti ja upeita kuvia! Sait Itävallan kuulostamaan todella houkuttelevalta 🙂

    1. FinInTirol

      Kiitos mukavasta palautteesta! Itävalta on kaunis ja houkutteleva maa monin erilaisin mahdollisuuksin viettää lomaa, lyhyempää tai tällaista pidenpää:)

  4. Mari

    Minä opiskelin yhden lukukauden Thaimaassa kymmenen vuotta sitten ja olin alueemme ainoa suomalainen. Erilainen kulttuuri tuo tosiaan perspektiiviä arkeen. Osasitko saksaa Itävaltaan muuttaessasi? Oliko töiden löytäminen hankalaa?

    1. FinInTirol

      Toisaalta se on kielellinen ja kulttuurillinen etu olla ainoa paikan suomalainen:)
      Olin joskus esihistoriassa Saksan Baijerissa vaihto-oppilaana ja silloin tuli opittua auttava small talk. Sen jälkeen ei ole tullut kieltä ylläpidettyä. Käytännössä siis en saksaa juurikaan osannut. Töiden löytymisessä oli omat haasteensa. Katseltiin sieltä täältä ja otin paljon kontakteja, joka teetti paljon työtä. Sitten, kun paikan oli tarkoitus täältä löytyä, niin koen sen hakuprosessin olleen helppo.

Leave a Reply