Nyt on aika taas miettiä Italian rantoja ja rantalomaa. Mille rannalle sitä suuntaisi tulevana kesäkautena? Italiassa on monia vaihtoehtoja merenrannasta järviin. Tässä artikkelissa kurkistellaan sinulle ideaksi neljää upeaa merenrantapaikkaa eteläisessä Italiassa.
Tätä kirjoittaessani huhti- ja toukokuun vaihteessa merivedet eivät ole vielä niin lämpimät, jotta rantaloma olisi täydellinen. Itse tykkään odotella heinä- ja elokuun helteille sekä sesongin ulkopuolelle syyskaudelle. Nyt on siis vielä hyvää aikaa miettiä minne mennä.
Mikäli menomono kuopii toiveikkaana jo pieniäkin sulia pihan hiekkakasoja, niin ehdotan tekemään kuten minä. Se saattaa helpottaa matkakuumetta, aurinkoisen rannan ja suolaveden roiskeiden sekä auringossa paahtuneen ihon tuoksun kaipuuta.
Mene riippumattoon. Ota sukat pois ja laita vaikka toinen jalka lattialle ja kuvittele, jotta sen alla on lämmintä, hienoa hiekkaa. Mikäli hiekkaa on vaikea kuvitella, niin hae pihalta se sula hiekkaläjä ja tuo se riippumaton viereen, jalan alle. Laita aurinkolasit, ota juomalasi käteen ja siihen mielijuomaasi. Anna auringon paistaa, laineiden kohista ja palmupuiden huojua. Sieltä se oikea kohde alkaa hahmottumaan.
Kaupallinen yhteistyö, Tropilex ja Riippumattoverkossa.
Mikäli sinulla ei ole vielä riippumattoa niin Tropilex sekä Riippumattoverkossa sivustoilla on mieletön määrä erilaisia ja hyvännäköisiä vaihtoehtoja.
Riippumattoja on myös ulkokäyttöön, joten lopunkin roudan sulettua voit siirtää haaveilupaikan ulkosalle auringonpaisteeseen. Tästä linkistä pääset Tropilex ja tästä Riippumattoverkossa sivustolle katsomaan mallistoja.
Kävimme Italian Road Tripillämme useammalla Italian rannalla ja tässä niistä meidän mielestä neljä upeinta. Tämän kirjoituksen lopussa on linkki tarinaan Italian Road Tripistä, jonka teimme heinäkuun lopulla 2021.
Toivon sinun saavan näistä kuvauksista ideaa, jolla löydät itsellesi mieluisan ja rentouttavan rannan rantalomallesi!
Italian rantoja eteläisessä Italiassa
Rantakohteet eivät ole paremmuusjärjestyksessä. Kaikilla niillä on oma luonteensa, joita on vaikea asettaa järjestykseen. Toiset ovat hiekkarantoja ja toiset pikkukivisiä. Joku on ilmainen ja vapaa, kun taas toinen on yksityinen ja maksaa. Tuon esiin näiden rantojen ominaisuuksia ja voit siten saada ajatuksia siitä mikä on sinulle, perheellesi tai ystäväporukallesi rannalla tärkeää. Voit tämän jälkeen helpommin valita jonkun näistä tai ihan jonkun muun asettamiesi toivoiden mukaisesti.
Kirjoituksen lopussa on video, jossa rantoja näkyy laajemmin kuin tähän liitetyissä muutamissa kuvissa.
1. Spiaggia di Vignanotica
Tälle rannalle pääsee veneellä tai vaikka autolla kuten me tulimme. Autolla saavuttaessa viimeiset 3-4 kilometriä ovat erittäin kapeaa tietä, joka johtaa kantatieltä rantaan. Moninpaikoin tilaa on hädintuskin riittävästi autojen kohtaamiseen. Iltapäivällä tänne ajaessamme tuli muutamia muita vastaan, mutta kohtaamiset menivät jouhavasti.
Näitä jylhiä ja jyrkkiä rantoja on hieno katsella ja ihastella. Ne tuovat kuitenkin omat haasteensa kulkemiseen, varsinkin omalla autolla liikkuville. Tiet ovat helposti kapeita ja parkkitilat olemattomia. Tämä ranta saa ehdottomasti plussat parkkialueen koosta. Rannan läheisyydessä on iso maapohjainen parkkialue, jossa on puitakin varjostamassa autoja. Parkkipaikalta on ehkä kilometrin kävelymatka sorapintaista tietä rannalle.
Jonkun matkaa käveltyä soratien päässä alkaa näkymään sininen Adrianmeren Manfredonia lahti. Sitten saavutaankin jo pienelle korkeiden valkokylkisten kallioiden reunustamalle rannalle.
Iltapäivän aurinko kääntyy rannan oikeanpuoleisten kallioiden taakse luoden rannalle varjoisan puolen. Kuumalla heinäkuun lopulla se on oikein hyvä vaihtoehto nauttia rantabaarista ostamamme välipala.
Ranta on sekoitus hiekkaa ja pieniä kiviä. Kivet ovat noin oliivin kokoisia, pienempiä ja isompia. Hiekka ja kivisekoitus on miellyttävä kävellä ja rannalle levitetyn pyyhkeen allakaan se ei tunnu liian möykkyiseltä. Siinä on mukava loikoilla, Puglian auringon alla.
Rannalta löytyy rantabaari, josta saa pikkupurtavaa sekä juotavaa. Baarin kulmalta löytyy pari bajamajaa hätää helpottamaan niin ei tavitse rantaveteen laskea jätteitään.
Rannalla on maksullinen alue, josta saa vuokrata rantatuolin ja varjon sekä myös niin sanottu vapaa ranta, johon voi mennä omine rantapyyhkeineen ja varjoineen. Meillä oli pyyhkeet mukana, joten asetuimme vapaalle rannalla. Aurinkovarjolle ei ollut käyttöä, koska jylhä, valkokylkinen kallioseinä loi reippaan kokoisen varjon tälle osalla rantaa.
Noiden kallioiden vieressä oli varoitus, jotta liian lähelle ei suositella majoittuvan. Kallioilta saattaa tippua kiviä. Se ei näyttänyt moniakaan pelottavan sillä kallion vieressä oli auringonpalvojia siinä kuin muuallakin ranta-alueella.
Täällä voi hyvällä tuurilla päästä “luonnonrannan” makuun mikäli rannalla ei ole liikaa ihmisiä. Varsinkin mikäli menet kallioiden reunustamille vapaan rannan alueille. Lähimmät kaupungit ovat Mattinata ja Manfredonia, joihin on sen verran matkaa, että tältä rannalta ei lähdetä hetken mielijohteesta kaupungille kävelemään ja shoppailemaan.
Tällä alueella on useampikin ranta, mutta kävimme vain Vignanoticassa sillä tänne saimme vinkin ja aikaa ei ollut kuin yhdelle rannalle.
Mattinatasta, jossa meillä oli hotelli, on Vignanotica rannalle noin 20 kilometriä. Viimeiset 3-4 kilometriä ovat hyvin kapeaa ajotietä. Vähän sellaista mökkitietä.
Tulisin mielelläni vielä uudelleenkin. Paikasta jäi hyvät ja aurinkoiset muistot.
Tästä linkistä pääset Lido Vignanotican italian kielisille sivuille, jossa on lisätietoa rannasta. Ennen kaikkea sieltä löytää rantabaarin aukioloajat sekä lisää kuvia rannasta antamaan laajemman käsityksen kokonaisuudesta.
2. Cala d’Arconte
Cala d’Arconte ranta on osa Marina di Camerotan alueen laidalla sijaitsevaa hotellikylää. Tälle rannalle on pääsy vain hotellikylän asukkailta.
Halusimme tulla käymään täällä sillä majoittajamme Camerotassa kertoi täällä kuvatun joitain otoksia “The Wonder Woman” elokuvaan. Majoittajamme kertoi olleen näyttelijä Gal Gadotin (Amazonprinsessa Diana) taksikuski kuvausten aikana ja sen vuoksi tiesi kuvauspaikan.
Ylhäällä päätien varrella on suljettu portti alueelle. Vaimo kultaani eivät portit pidättele ja hän reippailikin hotellikylään ja tinkasi meille luvan rannalla käyntiin. Pääsimme kokemaan eksoottista kuvauspaikkaa ja ennen kaikkea aistimaan tuon hotellikylän tunnelmaa mennessämme sen läpi rannalla.
Tämä ranta on upea kokonaisuus rantaa ja hyvin rauhallista hotellikylää keskellä puustoista luontoa. Aivan upea kokonaisuus! Puiden keskellä on pieniä mökkejä siellä täällä rinteessä. Joidenkin mökkien edustalla näkyy olevan riippumattoja, joissa voi makoilla ja kuunnella linnun laulua. Tunnelma on kaikin puolin rentouttava.
Mikäli tulemme vielä joskus Marina di Camerotan alueelle niin majoitumme ehdottomasti tänne, ainakin yhdeksi yöksi. Sesonkihinnat ovat korkeat, mutta sen ulkopuolella ihan säädyllisiä.
Cala d’Arconte on hiekkaranta. Tässä osaa Cilenton rannikkoa käymämme rannat olivat pääosin hiekkarantoja. Rannalla on rantabaari ja ylhäällä hotellikylässä ravintola. Rannalla oli hyvin tilaa juuri tuon yksityisyyden johdosta. Muilla käymillämme rannoilla ole selkeästi enemmän ihmisiä ja hälinää.
Tältäkään rannalta ei lähdetä hetken mielijohteesta ihmisvilinään ja monien ravintolojen erilaisiin tarjontoihin. Lähin kaupunki on Marina di Camerota, jonne on noin 3-4 kilometriä, mutta hidas ajo ja parkkipaikan etsintä ottaa reippaasti aikaa. Tänne tullaan olemaan ja rentoutumaan Tyrnianmeren laineiden kohinassa ja luonnon läheisyydessä.
Tänne tulisin erittäin mielelläni takaisin ja viettäisin pari päivää täysin hotellikylän puustojen varjoissa riippumatossa leväten. Sulkisin kaiken sähköisen median ja nauttisin luonnon äänistä, sen tuoksuista, rauhasta sekä tunnelmasta. Välillä hieman rantaillen ja auringossa paistatellen.
Tästä linkistä pääset Cala d’Arconten rannan ja tästä hotellikylän nettisivuille, jossa paikasta on lisää tietoa. Rannan linkki vie englannin kieliselle sivulle ja hotellikylän linkki italian kieliselle. Hotellikylän linkin takana on kuitenkin hieno video heti alussa ja siitä näkyy kylää ja rantaa hyvin.
3. Spiaggia di Calanca
Calanca ranta on ihan Marina di Camerotan kaupungin kyljessä. Ranta on kaikille avoin ja sieltä löytyy maksullisia aurinkotuoli ja -varjopaikkoja sekä myös vapaata rantaa pyyhkeilijöille. Voihan sitä pyyhkeen sijaan kantaa omankin tuolin, niitäkin olen nähnyt. Me menemme pyyhkeiden kanssa, koska ne ovat helpot ja kevyet kantaa, vaikka onhan aurinkotuoli aika luksusta.
Täällä oli jo huomattavasti enemmän vilinää kuin Cala d’Arcontessa. Ei liian tungosta, jotta löytyi helposti oma paikka. Kaikkien tiedossa oleva K-virus lienee vaikuttanut vielä turistimääriin. Näin ainakin seuraavassa kohteessa Amalfin rannikolla meille kerrottiin. Määrät eivät ole vielä reilun kahden vuoden takaisella tasolla. Hyvä toisaalta niin, sillä nämä kallioiset ja ahtaat paikat täyttyvät nopeasti ja hankaloittavat vähän kaikkea.
Ranta on hiekkaa ja täältäkin löytyy rantabaari sekä WC:t. Perustarpeet ovat kunnossa. Rantavesi on pitkälle matalaa joten perheen pienimmätkin voivat vedessä turvallisemmin leikkiä. Edellisessä kuvassa näkyvän niemen pääsi kahlaten ympäri ja sen takana on pieni hiekkaranta luolineen. Kahlaukselle mukaan pääset jäljempänä olevassa videossa. Vesi oli noin metrin syvää.
Nimen takaisella pienellä rantakaistaleella voi tarvittaessa hakeutua luolan varjoon, kuten muutamat olivat tehneetkin. Rannan kalliorakenteet tarjoilevat täällä erilaista ja eksoottista rantailua. Hieman syvemmällä luolassa näkyi risuja ja roskia, mutta etualalla oli kuitenkin hyvää tilaa olla ilman vanhoja muovipulloja päänalusena. Eteläisen Italian roskaisuudesta jo mainitsinkin tuolla “Italian Road Trip” blogikirjoituksessa sekä siellä olevalla videolla. Road trip tarinaan löytyy linkki tämä kirjoituksen lopusta.
Tällekin rannalle tulisimme vielä uudelleenkin. Vaikka siellä oli heinäkuun lopulla kohtalaisen paljon ihmisiä niin siellä oli vielä hyvin tilaa. Autoille tosin tilaa on hyvinkin niukasti. Parkkipaikkaa on vaikea löytää ja muutenkin rannalle on mielestäni heikot opasteet. Saimme hetken ihmetellä auton kanssa, jotta miten rannalla pääsee ja onko siellä parkkitilaa. Jätimme auton yhden kahvilan eteen tienvarsiparkkiin. Kävimme kahvilla ja kysyimme sieltä miten rannalle pääsee. Saimme jättää auton tienvarteen ja siitä kävelimme muutaman sata metriä rannalle.
4. Amalfi
Siinä missä Marina di Camerotan alueella on vähänlaisesti parkkipaikkoja niin täällä on selvästi osoitettuja parkkialueita tai parkkiluolia. Ongelma on se, että ne ovat täynnä, joten parkkipaikkaa on välistä hyvinkin vaikea löytää. Minulle oikein kulkuväline näillä seuduin olisi skoottori sillä tietkin ovat tukkoisia ja erittäin kapeita. Mieti omista lähtökohdistasi, jotta millä tänne saavut ja millä liikut.
Mikäli tulen uudelleen tälle rannikolle tai koko niemelle, niin todennäköisesti valitsisin hyvän hotellin rannan läheltä. Olisin siellä sen aikaa, kuin yhdessä rantapaikassa viihdyn ja jatkaisin sitten matkaa. En kuluttaisi liikaa aikaa ja hermojakaan laajaan alueella liikkumiseen. Toki nyt olen rantaviivaa ja monia kyliä sekä kaupunkeja täällä nähnyt, mutta ensikertalaiselle laajemmalla kulkeminen voi olla mielenkiintoista mikäli näillä seuduin ei ole aikaisemmin vieraillut. Olihan se meillekin.
Italian rantoja ajatellen Amalfi rannikon ehdoton vetovoima piileekin rantaviivan jyrkkyydessä ja kallioiden kauneudessa. Näkymät ja maisemat ovat upeita, mutta kulkeminen ja oleminen on ahdasta. Rantojen kallioisuus heijastuu myös uimarantoihin sillä suurin osa rannoista on täällä pikkukivisiä. Kivet olivat ainakin niillä ranta-alueilla, jossa me kävimme, oliivin kokoluokkaa ja hioutuneet sileiksi. Kivillä oli helppo kävellä vaikka vähän luistavatkin jalan alla. Pyyhkeenkin kanssa on vielä mukavaa ja kiviä on helppo tasoitella makuupaikkaa varten.
Oikeastaan alunperin olimme pyrkimässä toiselle rannalle, mutta mainittujen parkkeeraushaasteiden johdosta päädyimme Amalfin rantaan ja siellä Porto rantaan ihan Lo Smeraldino kahvila/ravintolan viereen. Se oli ensimmäinen uimaranta ja vieläpä ilmainen, joka tuli vastaan parkkipaikalta kävellessämme. Siellä oli tilaa ja olimme jo riittävästi rantapaikkaa metsästäneet, joten pyyhkeet levittäytyivät tälle pikkukiviselle rannalla.
Tämä Amalfin ranta-alue toimii myös venesatamana. Veneistä ei kuitenkaan ollut haittaa auringossa eikä meressäkään kylpemiselle. Päinvastoin, saattavat toimia jopa jonkinlaisena aallonmurtajana silloin, kun on reippaammat aallot. Luonnonrantafiiliksiä ei tällä rannalla tosin saa vaan niitä voi yrittää löytää Amalfin päärannalta, joka on Porto rannalta muutaman minuutin kävelymatkan päässä itään. Pääranta on ihan kaupungin edustalla. Alla olevalla videolla näet Amalfin päärantaakin.
Tämä ajan erikoisuutena on kasvojen suojaus ja niinpä se oli otettu muodikkaasti käytttöön myös Porto rannalla. Rannan pääsisäänkäynnissä oleva kyltti opastaa suojaamaan kasvot maskilla, jolla saavutetaan 100%:n aurinkosuoja. Tämä kertonee siitä, että täällä auringon paiste on voimakasta. Olihan se, mukavan lämmin +35ºC ilma helli rannalla olijoita. Me tosin menimme rannalle toista kautta emmekä nähneet kylttiä ajoissa, joten muodikkaat rusketusraidat jäivät hankkimatta.
Amalfin kaupungin uimarannoilta on helppoa ja nopeaa käväistä kävellen kaupunkialueella vaikka syömässä tai muuten vain oikomassa jäseniään. Seurueen aurinkokylpijät voivat viettää pidenpään aikaa rannalla ja liikettä rakastavat seurueen jäsenet voivat mennä ihmettelemään kaupunkia tai upeaa Duomo di Amalfia monine kokoelmineen.
Harkitsen kaksi kertaa tänne uudelleen rantalomalle tulemista lähinnä paikan ahtauden ja ihmisten runsauden vuoksi. Amalfi ranta ja niemen muut rannat sekä maisemat ovat upeita ja kuvauksellisia, mutta kulku ja pääsy rannoille on monesti työn takana. Kuten aikaisemmin kirjoitin, jotta mikäli tulisin tänne uudelleen rantailemaan, niin pysyisin vain yhdessä kohteessa sen aikaa kuin yleensä rantakohteessa viihdyn. Silloin olisi tälläkin rannikkoalueella stressittömämpää rantailua.
Mikäli tulisin uudelleen niin tulisin nauttimaan kesäisestä kaupungista kuten Amalfista, Positanosta tai upeasta Scalasta ja sen yhteydessä olevasta Villa Cimbronen puutarhasta. Tulisin nauttimaan niiden tunnelmasta ja näköaloista. Todennäköisimmin en tulisi varsinaiselle rantalomalle, vaikka meressä kävisinkin. Varsinaiselle rantalomalla löytyy helpommin lähestyttäviä ja väljempiä uimarantoja. Luonnehtisin tämän itselleni “kerran elämässä koettavaksi paikaksi”.
Italian rantoja videokooste
Videolla käyn läpi tämän kirjoituksen uimarannat ja saat sen katsottuasi laajemman kuvan käymistämme rannoista. Hyppää videoon ja anna suvituulen kuljettaa sekä auringon lämmittää!
Tiedätkö sinä joitain hyviä Italian rantoja?
Mikäli sinulla on hyviä kokemuksia Italian rannoista niin kerro niistä tuonne kommentteihin. Annetaan muille lukijoille lisää ideoita onnistuneista rantalomapaikoista.
Kiitän kommentistasi omasta ja muiden lukijoiden puolesta!
Tekstissä olleita ja mainittuja sekä muita linkkejä:
Italian rantoja voi muistella, niistä voi haaveilla ja rantalomaa suunnitella lokoisasti riippumatossa. Nämä linkit vievät sinut suomenkielisille verkkosivuille, joista voit ostaa oman riippumaton kesäfiiliksiin: Tropilex ja Riippumattoverkossa. Kummassakin on hieman erilaista mallistoa, joten tutustu vaikka kumpaankin.
Italian rantoja kävimme kokemassa Italian road tripillämme heinäkuussa 2021. Tämä linkki vie sinut blogikirjoitukseeni Italian road trip | 10 päivää mystiikkaa, rantoja ja aurinkoa
Italian rantoja on monenlaisia ja tässä on vinkki yhteen niistä. Linkki vie blogikirjoitukseeni Rantaloma syksyllä | Kesäinen Pesaro, Italia
Tästä linkistä pääset Lido Vignanotican italian kielisille sivuille, jossa on lisätietoa ja kuvia rannasta. Tämä linkki oli jo aikaisemmin tekstissä.
Tästä linkistä pääset Cala d’Arconten rannan ja tästä hotellikylän nettisivuille, jossa paikasta on lisää tietoa. Hotellikylän sivujen alussa on ylhäältä kuvattu video rannasta ja alueesta. Tämä linkki oli jo aikaisemmin tekstissä.
Tämä linkki vie sinut Youtube videoon katsomaan Calanca rantaa yläilmoista.
Amalfi Marina Grande eli Amalfin päärannasta näet lisää videokuvaa rantaravintolan videolta. Tämä linkki vie sinut Ristorante Marina Granden Youtube videoon.
Luolaranta on näistä suosikkini. Pyöreistä kivistä muodostuvat kivirannat helpsisi myös. Hiekkarantojen hiekka – no hiekka sopii vain kävelyyn
Tuollainen pikkukivinen alusta on minustakin vielä ok, varsinkin mikäli ovat sileäksi hioutuneita. Silloin kävely on vielä mukavaa. Tietyssä kohtaa nuo kivet tosin alkaa “lierumaan” jalan alla ja jos on jyrkkä vesiraja niin se on vähän konstikasta nousta pieneen ylämäkeen. Isommat ja terävemmät kivet on ikäviä. Hiekka taas on siitä konstikasta, jotta sitä on sitten ihan joka paikassa 🙂 Joskus aikanaan liputin nurmikkorannan puolesta, vieläkin kelpaisi:)
Itse en uimarannoista tai niillä makoilusta varsinkaan oikein välitä. Sen sijaan tykkään tutkia hiekkarannan ympäristöä, josta monesti löytyy todella kauniita paikkoja. Nämä kaikki neljä kohdetta näyttävät rantakallioineen ja luolineen juuri sellaisilta, että niitä tutkiessa menisi aikaa pidempikin tovi!
juu, noista löytyy jos jonkinlaista onkaloa tutkittavaksi. Sitten kun on maitse tullut kaikki tutkittua niin voi lähestyä mereltä ja löytää taas jotain uutta 🙂 Näissä kaikissa on tutkimista luonnossa sekä muutenkin ympäristössä. Olivat hienoja paikkoja
Harmi, minä en koskaan ollut Italiassa rannalla. Aina oli jokin epäsopiva hetki tai väärä sesonki. Meinaan kyllä sen virheen korjata jossain vaiheessa 🙂 Yllä mainituista Amalfi viehättää kaikista eniten. Meinaatteko tänä vuonna lähteä tutuille kujille vai katsastaa uusia rantoja?
Eipä sitä syyssumussa tai talven koleudessa tule paljon rannoille pysähdyttyä. Riippumatossa syntyneet ajatukset johdattavat meitä uusiin paikkoihin:) Toivotaan, että pääsemme.
Harvemmin tulee uimarantoja koluttua tai edes niihin kiinnitettyä enemmän huomiota, mutta aikoinaan Lampedusalla käydessämme sopivasti ennen matkaamme osui silmiini joku näistä lukuisista jutuista “maailman kauneimmat rannat” – ja kas, Lampedusan Spiaggia dei Conigli oli sen listan ensimmäisenä, joten pitihän siellä käydä. Ja kieltämättä, olihan se kaunis.
Taisi muuten olla taas melko äskettäin ellei nyt listan kärjessä, niin listalla kuitenkin, jossain äskettäisessä iltapäivälehden jutussa Suomessa, eli ainakin näillä listoilla tuntuu pitävän pintansa!
Katsoin netistä, jotta miltä tuo Lampedusan paikka näyttää, kun aikaisemmin ei ole osunut nimi silmiin. Kaunis paikka ja upean värinen meri.
Kauneus on katsojan silmässä, tavataan sanoa. Hyviä listoja ideointiin nuo “maailman paras/kaunein/suurin se ja se”, mutta ne ovat jonkun tai jonkin mielipiteitä. Jollekin joku on maailman parasta, jollekin se saattaa olla Euroopan paras ja yhdelle se on ihan roskaa. Itse tykkään niitä selata ja hakeaa ideoita ja jopa innostua käymään katsomassa. Ainakin juuri noin, kuin teille kävi, kun on maisemissa muutenkin. Meillä kun nuo matkat tulee vähän mallilla “mihis tänään matkustetaan”:)
Voi ihania rantoja! Me tykätään kyllä käydä rannalla mutta emme enää vietä siellä koko päivää kuten minä joskus nuoruudessa. Pari tuntia riittää tai kunhan pääsee pulahtamaan. Tai käveleskellään ja katsellaan mitä meri on rantaan huuhtonut. Nyt kun meillä on pieniä lapsia, niin heidän kanssa kyllä sitten saakin rannalla aikaa kulumaan. Täytyy melkein raahata sieltä pois.
Kiva kun olit lisännyt nuo kartat niin helpotti kovasti hahmottaa, että missäpäin Italiaa nyt ollaan. Olen varovaisesti toivonut, että pääsisimme tänä kesänä käymään miehen synttäreiden kunniaksi Italiassa. Shhh… yllätys vielä hänelle.
Sama se meillä on, jotta parituntinen riittää yhdessä paikassa. Saattaa olla, jotta käydään parillakin rannalla samana päivänä mikäli ovat lähekkäin. Yhdessä paikassa parituntinen riittää. Sitten syömään, vähän jaloittelemaan sekä uusiin kujeisiin. Toivotaan, jotta pääsette Italiaan:)
Rannoilla oleskelu ei oikein ole mun juttu, kun en kuumuudesta tykkää. Siksi mun valinnat oliskin Spiaggia di Vignanotica ja Cala d’Arconte. Molemmilla rannoilla pääsee varjoonkin ja Cala d’Arcontessa on myös luonnonrauhaa, mikä olis just mun juttu 🙂
Uskoisin, että on juuri noin. Mikäli tykkää rauhasta ja varjosta, niin Cala d’Arconte on hyvä valinta. Lomakylä rannan vieressä on hyvinkin varjoisa sillä se on täynnä havupuustoa. Pikkuisen tuosta videoni alkupätkästä näkyy lomakylän polkua reunustavaa kasvillisuutta ja tekstissä olleiden linkkien takaa näkee vielä selkeämmin. Rannalla voi käydä sitten vain uimassa eikä oleilemassa:)
Upeita rantoja. Itse haaveilen jälleen kerran matkasta Krakovaan mutta myös Zakopaneen Tatravuorten syleilyyn.
Ovat kyllä:) Katsottiin jokin aika sitten vaimon kanssa joku elokuva, joka oli kuvattu Puolan vuoristossa. Elokuvassa oli vähän sellainen Baijerilaistirolilaisnahkashortsimeininki kauniissa vuoristomaisemissa. Ajeteltiin, jotta pitäisi joskus ajella myös tuonne Puolan vuoristoon. Katsoin kartalta, jotta ei sinne olisi kuin n. 9h ajo täältä meiltä. Saa nähdä milloinka sinne tulee matkattua.
Italialainen rantakulttuuri vierivieressä olevine varjoineen on valokuvaiksellista, mutta itse rannalla oma painajaiseni 😀 Jonkun verran italialaisia rantoja on tullut nähtyä Riministä Gardajärvelle, mutta Etelä-Italia on vielä suurta tuntematonta. Italian rannoille ja rantakaupunkeihin on aina mukava reissata, kuten tämäkin postaus on osoittanut.
Kauniita ovat paikat ja rannat sekä hyvää sapuskaa. Mua ei nuo aurinkovarjorivistöt haittaa mikäli jokainen paikka ei ole varattu:) Joskus olen ollut huippusesongin aikaan Riminillä ja ne ruuhkat rannan ulkopuolella ja rannalla ei ollut rentouttava kokemus. Siksi tykkään olla sesongin ulkopuolella, syksyn puolella. Nämä kirjoituksen rantakäynnit oli heinäkuun loppua, joten jonkin tason sesonkia, mutta ei mitään aivan mahdotonta ryysistä, kiitos matkailun rajoitusten. Tosin paikat, kuten Amalfi, ovat niin ahtaita, jotta pienikin väentungos alkaa jo näkyä ja tuntua.
Wautsi, en ole koskaan nähnyt tuollaisia kivikkoja mitkä vain on suoraa kalliota ylös suoraan rannasta! Miten ihmiset uskaltaa olla heti pudotuksen alla rentoutumassa, ties vaikka sieltä jotain kiviä varisisi päähän 😀 On kyllä komeita rantoja, jotenkin ei sitä edes Italiaan yhdistä rantahengailua mutta tämä kyllä avarsi näkemystä paljon.
Ehkä uskaliaimmat ovat käyneet rannalla jo useasti ja todenneet ettei mitään ole niskaan tippunut. Tulleet rohkeammaksi ja luottavat, ettei sieltä tipu vastaisuudessakaan. Toinen syy lienee silloin, kun ranta on täynnä. Silloin voi joutua valitsemaan kallion vierestä tai ei mistään:) Sitten on ihmisiä, kuten me. Luettiin varoitus, mutta mentiin lähelle kalliota sillä siellä oli muitakin. Seurattiin lauman esimerkkiä ja luotettiin, jotta kiviä ei tipu. Eikä tippunut:)
Italialla on mittaamaton rantaviiva merta, joten sinne mahtuu lukemattomia rantoja. Lisäksi on monia järviä ja niiden rantoja. Itse olen käynyt järvillä vain Pohjois-Italiassa. Niistä kirjoitin joskus blogiini artikkelin Elämäni paras lomamatka | Etelä-Tiroli Italia
Italiassa on upeat mahdollisuudet rantahengailuun. Lisäksi ilma on usein lämmin ja aurinkoinen, ruoka rannalla ja ruoka yleensä erinomaista. Merivesi on riittävän lämmin minullekin kesällä ja syyspuolella. Menen veteen vasta, kun se on yli 25C ja mieluummin lähellä 30C.
Vau mika ranta bläjäys! Italian rannat näyttäisi vetävän vertoja näille Espanjan rannoille! Ongelmatkin aivan samat täällä niin parkkipaikkojen kuin ihmispaljoudenkin suhteen.
Italian rannat ovat itselleni täysin vieraita, niin kuin koko Italia, en ole siellä vielä koskaan käynyt, mutta ehkä tänä kesänä asia korjaantuu. Jos näin on niin palaan antamaan omat rantavinkkini tänne:)
Pläiskähdys kuin bläjäys 🙂 Luulin jo pläjäyttäneeni vastauksen kommenttiisi, josta iloinen kiitos ja nöyrin pahoittelu hiukka myöhäiseen vastaukseen.
Mulle on taas Espanjan rannat vähän tuntemattomampia. Torreviejan pinkillä järvellä käydessämme kävimme jossakin merenrantapaikassakin muutama vuosi sitten. Torreviejan pinkki järvi oli aika metkan näköinen ja jäi mieleen. Se on suolajärvi ja komean vaaleanpunainen. Ei siellä paljon uimaan päässyt, mutta veteen kumminkin. Kannattaa laittaa rantakengät jalkaan sillä pohja on täynnä teräviä suolamuodostelmia. Mikäli haluaa jotain spesiaalia niin noilla seuduilla liikkuessa voi olla piristävää katsella maailmaa pinkkiä järven pintaa pitkin. Tässä linkki johonkin norjalaiseen matkablogiin, joka tuli Googlen haulla.